Opetus- ja valmennussuunnitelman lähtökohtana on lapsen omat tavoitteet, liikunnallinen lahjakkuus ja kehittyminen. Seuran harjoituksiin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. Harjoittelun organisointiin ja sisältöihin vaikuttavat olennaisesti 1) minkä ikäisiä juniorit ovat, 2) mitkä ovat heidän kilpailulliset tavoitteensa sekä valmius harjoitella kovaa ja säännöllisesti sekä 3) kuinka liikunnallisesti lahjakkaita ja motivoituneita lapset ovat.
Keskeistä on löytää kullekin lapselle sopivat harjoitusryhmät. Harjoittelun alkuvaiheessa (noin 1v) ei kuitenkaan ole syytä etsiä erityislahjakkaille omia ryhmiä, vaan tärkeintä on seurata lasten motivaatiota ja sitkeyttä opetella uusia asioita. Karjalan Tenniksen järjestelmässä tämä ensimmäinen vuosi onkin tarkkailun aikaa eikä opetusta vielä pyritä liikaa eriyttämään. Mielestämme jo yhden vuoden aikana voidaan saada hyvin selville ne lapset, jotka innostuvat lajista enemmän ja keille ainakin harjoittelun alkuvaiheessa tenniksestä näyttäisi tulevan hyvä liikuntaharrastus.
Harjoittelun jatkuessa on karkeasti ottaen kaksi päälinjaan: kilpatennislinja ja harrastetennislinja. Kilpatennislinjalla harjoittelu tähtää selkeästi kilpaurheiluun. Kilpaurheilussa menestyminen on yksi seuran valmennustoiminnan keskeisiä päämääriä ja toiminnan onnistumisen mittareita. Näin ollen kilpatennislinjalla harjoittelevien junioreiden harjoittelumäärät ja sisällöt laaditaan siten, että junioreilla olisi jatkossa hyvät mahdollisuudet kehittyä hyviksi vähintään kansallisen tason kilpapelaajiksi. Harrastelinjalla junioreilla ei ole kilpaurheilullisia tavoitteita vaan tärkeintä on, että lapset oppivat tenniksen lajitaidot. Näin taataan mahdollisuus saada tenniksestä kaikille lapsille koko eliniän kestävä liikuntaharrastus.
On kuitenkin luonnollista, että lapsilla motivaatio harjoitteluun voi vaihdella suuresti ja oppiminen edetä kovinkin eri tahtiin. Seuran valmennusjärjestelmä on rakennettu siten, että niille lapsille, jotka innostuvat myöhemmin harjoittelemaan enemmän tavoitteellisesti, annetaan mahdollisuus nousta ns. kilpavalmennusryhmiin. Motivaation tai tavoitteiden muuttuessa juniori voi myös vähentää harjoitteluaan. Se, kuinka hyviä pelaajia seuran valmennuksessa kehittyy, on pitkälti kiinni siitä, millaisia lahjakkuuksia lajin pariin saadaan. Toisaalta ilman selkeää ja tavoitteellista harjoittelua ja valmennusta tenniksen huippuosaajia ei voi syntyä. Tässä suhteessa seuran valmennusjärjestelmän on oltava myös joustava.
Ihmisenä kasvaminen – monipuolisuus – lajitaidot
Tenniksen perinteeseen kuuluu sivistynyt käytös. Seuramme jäsenet eivät edusta vain itseään, he ovat myös seuran edustajia kentällä ja sen ulkopuolella.
Henkisesti tennis on yksi kovimpia urheilulajeja. Tennis on yksilölaji, jota harjoitellaan yhdessä kovimpien kilpakumppaneiden kanssa. Harjoittelussa on kolme keskeistä periaatetta
- Jokainen vastaa viime kädessä oman harjoittelunsa laadusta.
- Harjoituksissa jokainen on vastuussa myös toisten harjoitusryhmässä olevien harjoituksen laadusta. Jokaisen harjoitusryhmässä olevan pelaajan on ymmärrettävä, että hänen harjoittelunsa asenne ja laatu vaikuttaa keskeisesti myös toisten harjoittelun laatuun.
- Harjoituksissa saa epäonnistua. Harjoittelun ilmapiirin tulee olla avointa ja analysoivaa. Valmentajan ja muiden pelikavereiden tehtävänä on auttaa ja kannustaa jokaista ryhmän jäsentä löytämään oma tie harjoituksissa ja peleissä eteenpäin silloin, kun vastoinkäymisiä esiintyy. Kaikilta junioreilta vaaditaan lisäksi täsmällisyyttä (harjoituksissa ajoissa, ilmoitukset poissaoloista) sekä vastuuta omista kotiläksyistä (esim. venyttely ja tukiharjoittelu)
Harjoitteiden sisällöissä huomioidaan lapsen kehittymisen herkkyyskaudet. Tavoitteellinen harjoittelu ei voi olla pelkästään sen karvapallon lyömistä. Erityisesti nuorilla pelaajilla on harjoittelun oltava monipuolista: eri liikehallintatekijät (reaktio-, suuntautumis-, rytmi-, tasapaino-, erottelu-, yhdistely-, sopeutumis-, ennakointikyky sekä ketteryys) otetaan mukaan harjoitteluun monipuolisesti ja mahdollisimman lajinomaisesti. Tällä pyritään urheilijan taitojen kehittämiseen. Toisaalta on koko ajan muistettava, että tennis on taitolaji. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella harjoituskerralla lajitaitojen harjoitteluun käytetään eniten aikaa. Lisäksi juniorin harjoitusohjelmaan kuuluu tukiharjoittelua ohjatusti (lihaskuntoharjoittelu) ja omatoimisesti (esim. venyttely, nopeusharjoittelu).
Ohjatun harjoittelun tavoitteena on viime kädessä saada nuori oppimaan ja harjoittelemaan tenniksen lajitaitoja sekä fyysisiä ominaisuuksiaan itseohjautuvasti. Jokainen juniorihan aikuistuu ja toivottavasti löytää oman tiensä tenniksen parissa.